Ensin on hyvä aloittaa perusasioista. Aiheena tälläkertaa on sivuta hiukan lehmästä itsestään.

Lehmä, eli virallisesti nauta, on märehtijä, sorkkaeläin, nisäkäs. Märehtijä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä että lehmän ruuansulatus pyörii neljän mahan varassa (pötsi, verkkomaha, juoksutusmaha ja satakerta) lehmä syö nopeasti ja palauttaa ravinnon takaisin suuhun pureksittavaksi kunnolla. Tätä kutsutaan märehtimiseksi. Märehtivän lehmän leukojen louskutus muistuttaa purkan jauhantaa, mutta kyse on luonnollisesti märehtimisestä. Lehmällä on turpa, ei nenä tai kuono. Lehmä itsessään on naaraspuolinen nauta, urospuolinen on sonni, kuohittu eli kastoroitu sonni on härkä. Härkiä ei Suomessa juuri ole, joskin ravintolakielessä sana ilmaantuu usein, pihvissä on härkää vaikka teurastamoon meni ihan selvästi vanha sitkeä kanttura... Lehmän jälkeläinen on vasikka, lempiniminä vasu, vassu, vusu...

Lehmällä on neljä jalkaa eli sorkkaa. Takajalkojen välissä on lehmällä utareet, utareissa neljä nänniä eli vedintä. Lehmä tuottaa maitoa, lihaa sekä sen vuotaa käytetään vielä nykyään jossain määrin käsityöteollisuudessa.

Tässä hiukan alkuun ihan perus-perustietoa, seuraavaksi voisi alkaa yksityskohtaisemmin käymään läpi eri lehmärotuja.